SUOMEN KENNELLIITON OHJEET ja SÄÄNNÖT:


Suositusluonteiset lämpötilarajoitukset.

Muutetut sääntökohdat tulivat voimaan 1.8.2005 alkaen:

Kaikki koirakokeet ja –kilpailut + / - 20 astetta, mikä liitetään SKL-FKK:n yleiseen sääntöön kokeiden ja kilpailujen ajankohdan siirrosta tai peruuttamisesta ja samalla säännön 1 pykälän 4 mom. muutetaan muotoon:
” Koe voidaan siirtää vain yhden kerran ja uuden ajankohdan tulee olla samalla koekaudella, muita vastaavalle ajankohdalle myönnettyjä kokeita häiritsemättä. Siirrettyyn kokeeseen voidaan ottaa mukaan uusia koiria koesäännön ilmoittautumisajan puitteissa.”

Päätös 1.1.2003 alkaen
Linnunhaukkukokeessa (LINT), hirvenhaukkukokeessa (HIRV), dreeverien ajokokeessa (DRAJ), dreeverien ketunajokokeessa (DKAJ), ketunajokokeessa (KEAJ), ajokokeessa (AJOK ja BEAJ), metsästyskoirien jäljestämiskokeessa (MEJÄ)sekä mäyräkoirien ajokokeessa (MÄAJ), hyväksytään vähintään yhdeksän kuukauden ikäisen koiran tai luolakokeeseen osallistuvan vähintään 15 kuukauden ikäisen koiran osallistuminen kokeisiin ja kilpailuihin ilman näyttelytulosta kunkin koemuodon alimmassa luokassa. Yksiluokkaisissa kokeissa koira saa kilpailla ilman näyttelytulosta, kunnes se on saavuttanut yhden koemuodon korkeimman luokkatuloksen.. 

Ohjemuutos, astui voimaan 17.6.2004.

PALKINTO-,ARVOSTELU- JA YLITUOMAREIDEN KOULUTUS JA PÄTEVÖIMINEN SEKÄ TOIMINTA
Palkinto-,arvostelu- ja ylituomareiden koulutus ja pätevöiminen sekä toiminta ohjeen; arvostelu ja palkintotuomareille asetettavat vaatimukset kohta kolme palkintotuomareiden ikä, tarkennettiin. Jotta koetoimintaan saadaan nuoria mukaan on järkevää, että koetuomareiden pätevöinti-ikä lasketaan 16 vuodesta 15 vuoteen.


Tuomareiden pätevöinti muutettiin muotoon:
Arvostelu- tai palkintotuomarikortin 15 vuotta täyttäneelle jäsenyhdistyksensä jäsenelle myöntää kennelpiiri.
Palveluskoirakokeissa myöntäjänä on Palveluskoiraliitto ja vinttikoirakokeissa Vinttikoiraliitto.
Arvostelu- tai palkintotuomari katsotaan pätevöidyksi silloin, kun hänelle on hyväksytty ko. kokeen tuomarikortti.

Suomen Kennelliitto – Finska Kennelklubben ry:n yleinen jääviyssääntö. Hyväksytty Kennelliiton valtuuston kokouksessa 17.5.2007. Voimassa 1.1.2008 alkaen.
1. Tuomari ei saa toimia siinä kokeessa nimettynä (johtavana) ylituomarina, johon osallistuu hänen omistamansa koira tai sopimuksen perusteella hänen hallitsemansa koira. Myöskään nimetyn (johtavan) ylituomarin perheen-jäsenen omistama tai sopimuksen perusteella hallitsema koira ei saa osallistua siihen kokeeseen, jossa kyseinen ylituomari toimii. Vanhemmat, avio- ja avopuolisot, rekisteröidyn parisuhteen osapuolet, lapset ja sisarukset katsotaan perheenjäseniksi, vaikka he asuisivatkin eri osoitteissa.

2. Koiraa arvosteleva tuomari / ulkomuototuomari / dopingvalvoja / dopingnäytteenoton avustaja on jäävi tehtäväänsä jos hän tai hänen perheenjäsenensä on:
- koiran ohjaaja / esittäjä
- koiran omistaja
- koiran kasvattaja
- sopimuksen perusteella koiran haltija
Vanhemmat, aviopuolisot, lapset ja sisarukset katsotaan perheenjäseniksi, vaikka he asuisivat eri osoitteissa. Avoliitossa ja vastaavasti yhdessä asuvat henkilöt rinnastetaan aviopuolisoihin. Kasvattajan sisarukset tulkitaan perheenjäseniksi vain, mikäli he asuvat samassa osoitteessa kasvattajan kanssa.

3. Ulkomuototuomari, joka työnsä tai harrastuksensa vuoksi käsittelee näyttelyyn ilmoittautumisia tai luetteloon tulevia koirien tietoja, ei voi toimia ko. näyttelyssä ulkomuototuomarina. Näyttelyyn osallistumisoikeutta ei ole ulkomuototuomarin omistamalla koiralla siinä näyttelyssä, jossa tuomari
arvostelee.
Harjoitusarvostelijan omistama koira ei saa kilpailla siinä kehässä ja rodussa, missä hän suorittaa tehtäväänsä. Hän ei myöskään saa esittää koiraa näyttelyssä, jossa toimii harjoitusarvostelijana.
Näyttelyssä työskentelevän kehätoimitsijan omistama tai sopimuksen perusteella hänen hallitsemansa koira ei saa kilpailla siinä kehässä, jossa hän työskentelee. Kehätoimitsija ei myöskään saa esittää koiraa samassa näyttelyssä tuomarille, jonka kehässä on työskennellyt tässä näyttelyssä.
4. Kennelliiton hallituksella on oikeus perustellusta syystä myöntää erikoisvapaus tästä säännöstä.


SUOMEN KENNELLIITON-FINSKA KENNELKLUBBEN RY:N ANTIDOPINGSÄÄNTÖ

Sääntö tuli voimaan 1.1.2008
1 § Määritelmiä
Tämän säännön mukaisella:
1) koiran suorituskykyyn vaikuttamisella tarkoitetaan koiran suorituskyvyn kohottamista, alentamista tai ylläpitämistä piristävien, kiihdyttävien, rauhoittavien, voimistavien, heikentävien, puuduttavien sekä kipua ja
tulehdusoireita poistavien lääkkeiden ja aineiden tai muiden keinotekoisten toimenpiteiden avulla. Koiran suorituskykyyn vaikuttamiseksi tulkitaan myös karvan ja kirsun käsittely siten, että väri tai karvanlaatu muuttuu.
2) koiran vastuuhenkilöllä tarkoitetaan koiran omistajaa tai sopimukseen perustuvaa haltijaa. Näiden ollessa alaikäisiä vastuuhenkilö on asianomaisen huoltaja tai hänen valtuuttamansa oikeuskelpoinen henkilö.
3) koiratapahtumalla tarkoitetaan tilaisuutta, jonka Kennelliitto on myöntänyt tai tilaisuutta, jossa arvioidaan koiran ominaisuuksia tai jalostusarvoa siten, että arvioinnin tulos tallennetaan Suomen Kennelliiton tietokantaan.
4) dopingvalvojalla tarkoitetaan Kennelliiton hallituksen tai muun sen nimeämän tahon etukäteen nimeämää dopingvalvonnasta vastaavaa henkilöä.
5) a) lakiperusteisella näytteellä tarkoitetaan eläinsuojelulain perusteella eläinlääkärin koirasta ottamaa näytettä;
b) sattumanvaraisella näytteellä tarkoitetaan kohdentumisen osalta sattumanvaraista dopingnäytettä;
c) menestyksen mukaan määritellyllä näytteellä tarkoitetaan Kennelliiton hallituksen tai muun sen nimeämän tahon etukäteen määräämää koiran sijoitukseen tai menestykseen perustuvaa dopingnäytettä;
d) poikkeavan suorituksen tai muun perustellun epäilyn perusteella määrätyllä näytteellä tarkoitetaan yksittäistapauksessa yksittäisestä koirasta perustellun epäilyn perusteella otettavaa dopingnäytettä.
2 § Salassapito
Dopingvalvojien ja näytteenoton avustajien kohdalla noudatetaan Kennelliiton yleistä jääviyssääntöä.
Dopingvalvontaan liittyvät toimenpiteet ja tapahtumat kuuluvat salassapidon piiriin.

3 § Koiran suorituskykyyn vaikuttaminen
Eläinsuojelulain mukaan eläimen suorituskyvyn keinotekoinen kohottaminen, alentaminen tai ylläpitäminen lääkkeillä taikka muilla vastaavilla aineilla tai valmisteilla on kielletty. Koiran karvapeitteen ja kirsun käsittely väriaineilla sekä karvan käsittely aineilla, jotka vaikuttavat karvan laatuun tai karva-peitteen muotoon on kiellettyä.
Koiran suorituskykyyn ennen koiratapahtumaa tai sen aikana ei saa vaikuttaa tai pyrkiä vaikuttamaan minkään kemiallisen aineen, lääkkeen tai hoitotoimenpiteen avulla. Koirasta otetuista veri-, virtsa-, karva- tai muista näytteistä ei koiratapahtuman aikana saa löytyä elimistöön kuulumattomia lääkeainejäämiä (nollaraja). Suomen lääkelainsäädännön mukaiset eläimille hyväksytyt lääkkeet koiran sairauden hoitoon ja ennaltaehkäisyyn on sallittu, mutta lääkeaineille on varoajat. Suomen Kennelliiton hallitus voi Eläinkilpailujen antidopingtoimikuntaa kuultuaan määrätä raja-arvon myös tietyille lääkeaineille. Raja-arvon alittanut löydös voidaan jättää rankaisematta. Lääkeainejäämien osalta ei ole merkitystä sillä, onko niillä
mahdollisesti ollut vaikutusta koiran suorituskykyyn. Täten myös
terveydenhoidolliset toimenpiteet on tehtävä hyvissä ajoin ennen koiratapahtumapäivää. Antidopingtesteissä löytyneiden lääkeainejäämien merkitys käsitellään tapauskohtaisesti Suomen Eläinkilpailujen antidopingtoimikunnassa.
Koiran vastuuhenkilön on pyydettäessä annettava selvitys koiralle annetuista lääkityksistä, kasvirohdosvalmisteista, perinteisistä kasvirohdosvalmisteista, muista myyntiluvallisista lääkevalmisteista sekä homeopaattisista ja antroposofisista valmisteista.
Kokonaan kiellettyjä lääkeaineita ja toimenpiteitä ovat:
- anaboliset steroidit
- kasvuhormonit
- pysyvästi tuntoa poistavat kemialliset tai kirurgiset toimenpiteet
- verensiirrot tai muunlaiset keinotekoiset pyrkimykset vaikuttaa terveen koiran suorituskykyyn punasoluja lisäämällä, esimerkiksi erytropoietiini-hormonin käytöllä
- lääkeaineita sisältävät implantit
- radioaktiiviset implantit
- karvan, ihon ja kirsun värjääminen sekä karvanlaadun ja muodon muuttaminen kemiallisilla aineilla
Eläinlääkärillä on oikeus käyttää verensiirtoa ja anabolisia steroideja, mikäli koiran sairauden hoito sitä vaatii, varoajat huomioiden.
Koiran vastuuhenkilö on aina vastuussa koiran kilpailukelpoisuudesta ja hänen on noudatettava voimassaolevia säännöksiä ja varoaikoja kunkin hoidon jälkeen. Kiellettyjen lääkeaineiden käyttöä eläintapahtumissa valvoo
Eläinkilpailujen antidopingtoimikunta, joka antaa lausunnon epäillystä antidopingsäännön rikkomisesta.
Kennelliitto päättää annettavista rangaistuksista. Kennelliitto ja paikalliset tapahtuman järjestäjät vastaavat näytteiden otosta. Näytteet tutkii kansainvälisten urheilujärjestöjen hyväksymä laboratorio. Näytteet otetaan ja
käsitellään sekä osallistujien oikeusturvasta huolehditaan samalla tavalla kaikissa Suomessa järjestettävissä koiratapahtumissa.
4 § Dopingnäytteiden ottamisen perusteet
4.1 Lakiperusteinen dopingvalvonta
Eläinsuojelulain mukaista valvontaa suorittavalla eläinlääkärillä on oikeus ottaa lakiperusteisia näytteitä, mikäli on syytä epäillä, että koiratapahtumassa on käytetty eläinsuojelulain tarkoittamaa kiellettyä ainetta, valmistetta
tai toimenpidettä.
4.2 Sattumanvarainen sekä koiran menestykseen perustuva dopingvalvonta
Kennelliiton hallitus tai muu sen nimeämä taho määrää vuosittain ne koiratapahtumat, joissa otetaan sattumanvaraisia dopingnäytteitä taikka koirien sijoitukseen tai menestykseen perustuvia dopingnäytteitä.
Lisäksi Kennelliiton hallitus tai muu sen nimeämä taho määrää otettavien näytteiden lukumäärän. Kennelliiton hallitus tai muu sen nimeämä taho nimeää kuhunkin koiratapahtumaan dopingvalvojan, jonka tehtäviin kuuluvat
tämän säännön mukaiset tehtävät. Näytteet ottaa koiratapahtumaan nimetty eläinlääkäri taikka Kennelliiton hallituksen tai sen nimeämän tahon dopingvalvontaan nimeämä muu henkilö.
4.3 Poikkeavaan suoritukseen tai muuhun perusteltuun epäilyyn perustuva dopingvalvonta
Koiratapahtuman ylituomari tai vastaava ylituomari tai näyttelyissä arvosteleva ulkomuototuomari voi esittää koiratapahtumaan nimetylle eläinlääkärille taikka Kennelliiton hallituksen tai sen nimeämän tahon
dopingvalvontaan nimeämälle muulle henkilölle, että yksittäisestä koirasta otetaan poikkeavan suorituksen tai muun perustellun epäilyn perusteella dopingnäyte.
5 § Dopingnäytteiden ottamista koskeva menettely
Koiran vastuuhenkilö tai tämän valtuuttama henkilö tai koirasta tapahtumassa vastaava henkilö, joka on iältään vähintään 15 vuotta, on velvollinen toimittamaan koiran eläinlääkärin tai näytteenottajan tutkittavaksi heti, kun koiratapahtuman dopingvalvoja on ilmoittanut näytteen ottamisesta.
Koiran vastuuhenkilön tai tämän valtuuttaman henkilön tai koirasta tapahtumassa vastaavan henkilön on avustettava näytteenotossa. Koiratapahtuman dopingvalvojan on tarvittaessa kuultava koiran vastuuhenkilöä ja tämän lausunto on liitettävä näytteenottoasiakirjoihin. Näytteenotosta kieltäytyminen katsotaan kielletyn aineen tai menetelmän käytön myöntämiseksi.
Kennelliiton hallituksen päätöksellä kiellettyjen aineiden käyttöä voidaan valvoa ja näytteitä voidaan ottaa koiratapahtumaan osallistuneista koirista koiratapahtuman aikana tai sen jälkeen. Koiran vastuuhenkilö tai tämän valtuuttama henkilö tai koirasta tapahtumassa vastaava henkilö on velvollinen toimittamaan koiran tutkimuksiin kohdassa 4.3. mainitun henkilön niin vaatiessa.
6 § Rangaistukset
Positiivisen dopingtuloksen saanut koira joutuu heti laboratoriosta saadun tiedon perusteella kilpailukieltoon.
Koira on kilpailukiellossa siihen asti, kunnes Kennelliiton hallitus on Eläinkilpailujen antidopingtoimikunnan asiantuntijalausunnon saatuaan käsitellyt asian.
Mikäli hallitus toteaa rikkomuksen tapahtuneen, hallitus mitätöi koiran saaman tuloksen/palkinnon. Palkinto siirtyy seuraavalle siihen oikeutetulle koiralle. Hallitus päättää koiran näyttely-, koe-, ja/tai kilpailukiellosta ja
niiden kestosta lopullisesti, käsittelee ja päättää asian henkilöiden osalta ja tarvittaessa ilmoittaa henkilöitä koskevan asian edelleen kurinpitolautakunnalle.
7 § Näytteenoton ja tutkimuksen kustannukset
Suomen Kennelliitto vastaa kohdassa 4.2 ja 4.3 mainitun näytteenoton ja näytteen tutkimisen kustannuksista näytteen ollessa negatiivinen tai osallistumisen ollessa tämän ohjeen mukaan sallittu. Mikäli näyte on
positiivinen ja koiran osallistuminen on tämän ohjeen mukaan kielletty, vastaa kustannuksista koiran vastuuhenkilö.
8 § Täydentävät ohjeet
Suomen Kennelliitto- Finska Kennelklubben ry:n antidopingsääntöä täydentää Suomen Kennelliitto-Finska Kennelklubben ry:n hallituksen vahvistama ohje dopingnäytteen ottamisesta ja tutkimisesta sekä
muut hallituksen tätä sääntöä koskevat täydentävät ohjeet.

AGRESSIIVISEN KOIRAN RAPORTOINTI
Raportti koiran aggressiivisesta käyttäytymisestä -lomake
Raportointi koirien aggressiivisesta käytöksestä Kennelliitolle alkoi 1.1.2007.
Raportointilomakkeita voi tilata Kennelliitosta.

UUDET ROTUKOODIT KÄYTTÖÖN 1.1.2008
Osana Koiranet-projektiin liittyviä muutoksia Kennelliitto uudistaa rotukoodituksen. Uusi rotukooditus perustuu FCI:n rotumääritelmä-numeroihin. Kennelliiton omista tietojärjestelmistä jalostustietojärjestelmä käyttää jo uutta rotukooditusta.

Rotukoodiuudistus vaikuttaa myöhemmin myös Kennelliitosta rotuyhdistyksille toimitettaviin sähköisiin koiratietoaineistoihin. Asiasta tiedotetaan tarkemmin syksyn aikana. Rotuyhdistyksien toivotaan kuitenkin varautuvan hyvissä ajoin uudistuksen aiheuttamiin muutostarpeisiin omissa tietojärjestelmissään. 
Uudistettu rotukoodilista on saatavilla Kennelliiton www-sivuilla. Päivitetty koepöytäkirjan täyttöohje lisätään www-sivuille ennen vuoden vaihdetta.

PENTUJEN TUNNISTUSMERKINTÄ PAKOLLISEKSI 1.1.2009 ALKAEN
Kennelliiton hallitus on päättänyt, että kaikkien jalostukseen käytettävien koirien ja rekisteröitävien pentujen on oltava tunnistusmerkittyjä. Tunnistusmerkintäpakko jalostukseen käytettävillä koirilla alkaa aikaisempien päätösten mukaan 1.6.2008. Koiranet-järjestelmään siirtymisen vuoksi hallitus tarkensi tunnistusmerkintäkäytäntöä siten, että rekisteröitävien pentujen tunnistusmerkintäpakko tulee voimaan 1.1.2009.
Tunnistusmerkintäpakko koskee 1.1.2009 tai sen jälkeen syntyneitä pentueita.
Ohjeet rekisteröitävien pentujen tunnistusmerkinnästä annetaan syyskuussa 2008. Suomessa tunnistusmerkintänä käytetään tatuointia tai mikrosirua. Merkinnän saa koiralle oman paikkakunnan eläinlääkäriltä tai tunnistus-merkitsijäksi koulutetulta henkilöltä.

TUNNISTUSMERKINTÄ 
1.1.2001 alkaen tunnistusmerkintä ( joko tatuointi, Indexel- tai Datamars-mikrosiru) tuli pakolliseksi kaikissa Kennelliiton virallisissa näyttelyissä, kokeissa ja kilpailuissa.
Lisätietoja tunnistusmerkinnästä saat piirin tunnistusmerkitsijöiltä.